Osallistuin 7-9.6 Suomen Ladun Melontaohjaaja-kurssille Savonlinnassa. Tukikohtana kurssille toimi Olavin Retkeilijöiden ylläpitämä Tervastupa. Teltoissa yövyimme, mutta tupa ja rannalla lämmennyt sauna toivat sopivasti lisämukavuutta, etenkin kun lauantai-iltana sataa lotisutti pitkälle yöhön.
Kurssi käynnistyi perjantaina viiden maissa, kun kaikki kuusi kurssilaista olivat päässeet paikalle. Hieman yllättäen ei mukana ollut yhtään paikallista, vaan olimme kaikki eripuolilta suomea, yksi jopa Kemistä asti. Perjantaina kävimme läpi asioita ennakkotehtävien tiimoilta; turvallisuussuunnitelmaa ja riskianalyysiä sekä tärkeimpiä pointteja ryhmän ohjaamisesta.
Lauantaina olimmekin koko päivän vesillä. Lähdimme melontaretkelle upeassa aurinkoisessa säässä. Jokainen kurssilainen sai vuorollaan toimia ryhmän ohjaajana ja ratkoa eteen tulevia yllättäviä ja ongelmallisia tilanteita, joita muu ryhmä järjesti kouluttajamme, Jalo-Aatos Alastalon johdolla. Oli hauskaa ja opettavaista. Varmaan kaikki joutuivat hieman käymään epämukavuusalueella, mutta hienoa heittäytymistä jokaiselta nähtiin. Varmasti toivoimme kaikki mielessämme, ettei toista tällaista retkeä koskaan tule eteen, kun porukkaa kaatuilee ja vähän väliä jollain on joku vialla =)
Lauantain päätimme paripelastusharjoituksiin, jossa toistoja tuli vähintäänkin riittävästi. Sää
oli tässä vaiheessa pelastautumiseen sopiva, tuulinen ja sateinen ja ukkonen jyrähteli jossain kauempaa. Mahtavaa oli päästä tästä suoraan saunaan.
Sunnuntaina opettelimme opettamaan peruskurssille kuuluvia asioita. Paljon hyviä oivalluksia ja harjoitimme myös omia tekniikkataitojamme. Minäkin sain melaperäsimen onnistumaan – henkilökohtainen riemuvoitto. Lopuksi, jälleen sateessa ja tuulessa, harjoittelimme yksin pelastautumista. Kävimme myös läpi tajuttoman kääntämisen oikein päin ja kuinka saadaan ihminen liu’utettua suoraan vedestä kyljellään olevaan kajakkiin.
Kaikenkaikkiaan aivan upea viikonloppu. Tästä on hyvä jatkaa ohjaamisen harjoittelua ja oman osaamisen kartuttamista joka saralla. Jos ohjaaminen ja itsensä kehittäminen melojana yhtään kiinnostaa, niin ota asia puheeksi ohjaajien kanssa. Itsellä ainakin kova halu jatkaa tekniikka ja pelastautumistreenejä kesän aikana. Ensimmäinen etappi peruskurssin jälkeen on EPP2, harjoitellaan yhdessä, jos tämä on tavoitteena!
Sitten tärkeä muistutus resursseista: mie en omista mitään muuta “melontakamaa”, kuin märkäpuvun. Ihan kaiken muun, kelluntaliiveistä lähtien, lainasin yhdistykseltä. Olavin retkeilijöiltä vuokrasin kajakin. Kurssille osallistuin yhdistyksen ilmaispaikalla, koska olen sitoutunut toimimaan ohjaajana Lapinkävijöiden iltamelonnoissa. Pointti on se, että eteenpäin pääsee, vaikkei olisikaan mahdollisuuksia ostaa kaikkia varusteita heti kättelyssä tai vaikka ikinä. Kun olet päässyt alkuun, suorittanut Meloja 1 tai hankkinut vastaavat taidot, voi 60 euron kausimaksulla käydä omatoimisesti harjoittelemassa lähes rajattomasti yhdistyksen kalustolla ja näin viedä omaa melontaharrastusta eteenpäin.
Vesillä nähdään!
T. Johanna Pajari – uunituore melontaohjaaja